Jyrängönvirta syntyy

Muinais-Päijänteen vedenpinta kohoaa lähes kymmenen metriä nykyistä korkeammalla. Nousun yhä jatkuessa Heinolanharju murtuu ja valtaisat vesimassat vyöryvät uuteen lasku-uomaansa. Maavallin purkautumiskohtaan syntyy vuolas Jyrängönkoski.

Liikenne vilkastuu

Hämeen linnan ja Olavinlinnan välille alkaa kehittyä tieyhteys, joka kulkee Jyrängön kylän kautta. Jo esihistorialliselta ajalla käytetty vesistön ylityspaikka muuttuu entistä tärkeämmäksi.

Strateginen merkitys korostuu

Ruotsin kuningas Kustaa III:n määräyksestä, vuonna 1776 Heinolasta tulee Kymenkartanon läänin residenssi. Vuonna 1790 hän käskee rakentaa Jyrängönvirtaan avattavan lauttasillan varmistamaan sotajoukkojen sujuvaa liikkumista valtakunnan itäisimmässä kolkassa.

Maantielle sillat

Virran kapeimpaan kohtaan rakennetaan ensimmäiset kiinteät sillat. Hanke toteutetaan katkaisemalla koskeen työntyvän niemen kannas. Veden voima saadaan näin jakautumaan kahteen uomaan. Niiden väliin jää saari, joka yhdistetään kahdella sillalla mantereeseen.

Kunnostustöitä ja panimoteollisuutta

Sillat peruskorjataan ja niistä pidempään asennetaan kiviset arkut vuonna 1855. Sysmäläinen kauppias P. H. Bökman perustaa Siltasaareen olutpanimon, myymälän ja ravintolan. Panimotoiminta siirtyy kauppias C. L. Lemströmille vuosiksi 1864-68. Myöhemmin F. Lemström ja U. Lindholm aloittavat saaressa viinan tislauksen, joka päättyy 1880-luvulla.

Yhteys katkeaa

Kesällä 1900 höyrylaiva Toivon piipusta singonnut kipinä sytyttää puisen sillan kannen palamaan. Uutta teräskaarisiltaa jouduttiin odottelemaan vuoden 1902 loppupuolelle.

Helanderin aika

Liikemies ja kunnallisneuvos Niilo Helander hankkii Siltasaaren omistukseensa. Hän rakennuttaa paikkaan kaupungin komeimman asuintalon ja kunnostuttaa ulkoalueita. Seuraelämä on saaressa kansainvälistä ja vilkasta.

Kansalaissodan punaiset joukot valtaavat kaupungin helmikuussa 1918 ja ryhtyvät kontrolloimaan liikennettä silloilla. Perääntyessään huhtikuussa he yrittivät katkaista maantiesillat räjäyttämällä, mutta onnistuivat vain vaurioittamaan niiden rakenteita.

Juna saapuu kaupunkiin

Heinolan rautatiesiltojen rakentaminen aloitetaan vuonna 1930. Aikansa suurimpiin kuuluva hanke saadaan päätökseen ja Lahti-Heinola ratasosuus vihitään käyttöön syksyllä 1932.

Ilmahyökkäyksen kohteena

Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat Heinolaa 25. kesäkuuta. Siltasaareen upea päärakennus saa iskuissa osuman ja tuhoutuu täysin.

Uudet maantiesillat

Vanhojen maantiesiltojen käytyä kapeiksi ne vaihdetaan nykyisiin. Moni jää kaipaamaan maisemasta poistunutta toisen teräskaaren siluettia.

Pyöräilijöille ja jalankulkijoilla

Jyrängönvirrat ylittävät kevyen liikenteen sillat valmistuvat. Niiden linjaus kulkee rautatie- ja maantiesiltojen tapaan Siltasaareen kautta.

Kansallinen kaupunkipuisto

Ympäristöministeriö myöntää Heinolalle Suomen toisen kansallinen kaupunkipuisto -statuksen.

Café Kailas

Siltasaaren rakennusten ja ympäristön laajamittainen kunnostaminen aloitetaan syksyllä 2011. Uudistetut ulkoalueet ja Café Kailas avataan yleisölle 15. kesäkuuta 2012.